« SODANKÄYNNIN TAITO » --
EU-maiden farssimaiset suhteet Venäjään
Manlio Dinucci
Italian ja Venäjän suhteet ovat “erinomaiset”: näin pääminister Giuseppe
Conte vakuutti ottaessaan vastaan presidentti Vladimir Putinin Roomassa. Viesti
oli tarkoitettu rauhoitteeksi, jopa unilääkkeeksi, julkiselle mielipiteelle.
Periaatteessa kokous rajoittui taloussuhteiden käsittelyyn.
Venäjä,
jossa on 500 italialaista yhtiötä, on Italialle viidenneksi suurin vientimaa
Euroopan ulkopuolella, ja se toimittaa Italialle 35% sen tarvitsemasta
maakaasusta. Tämän vaihdon arvo – Putinin mukaan – oli 27 miljardia dollaria
vuonna 2018, mutta 2013 se oli 54 miljardia. Tämä merkitsee summan puolittuneen
syystä, jota Conté kutsuu “Venäjän ja EU:n suhteiden huononemiseksi, mikä johti
Euroopan sanktioihin” (jotka todellisuudessa päätetään Washingtonissa).
Tästä huolimatta
maiden välillä on “vahvat suhteet kaikilla tasoilla”. Rauhoittava sävy, joka
muistuttaa Conte vierailusta Moskovassa 2018 ja pääministeri Matteo Renzin
matkasta Pietariin 2016, jolloin hän vakuutti, että fraasi 'kylmä sota' on
jäänyt historiaan ja poistunut todellisuudesta”. Joten farssi jatkuu.
Venäjän
suhteista puhuttaessa Conte (kuten Renzi 2016) esittäytyy vain EU-maan
hallituksen johtajana, vaieten Italian NATO-jäsenyydestä “etuoikeutettuna
liittolaisena” pitämänsä Yhdysvaltain komennossa. Niinpä Italian ja Venäjän
neuvotteluissa on paikka varattuna vakiovieraalle, “etuoikeutetulle
liittolaiselle”, jonka vanavedessä Italia seuraa.
Conte
hallitus vakuuttaa suhteidensa Venäjään olevan “erinomaiset” siitä huolimatta,
että viikkoa aikaisemmin Naton päämajassa oli taas kerran syyttänyt Putinia
INF-sopimuksen rikkomisesta (Washingtonin esittämien “todisteiden”
perusteella), siten ryhtyen tukemaan Yhdysvaltain päätöstä haudata sopimus
voidakseen sijoittaa Eurooppaan uusia Venäjään suunnattuja keskipitkän matkan
ydinohjuksia.
Heinäkuun
3., Putinin italianmatkan aattona Moskova julkaisi Putinin allekirjoittaman
lain Venäjän eroamiseksi INF-sopimuksesta, ennalta tehtynä toimena siltä
varalta, että Yhdysvallat päättää lopullisesti luopua sopimuksesta 2. elokuuta.
Ø Putin
myös varoitti, että mikäli Yhdysvallat sijoittaa uusia ydinaseita Euroopan
maihin lähelle Venäjää niin Venäjä suuntaa ohjuksensa alueille, joille nämä
aseet on sijoitettu.
Ø Tämä
varoitus vaikuttaa siis myös Italiaan, joka tällä hetkellä valmistautuu
ottamaan vuodesta 2020 alkaen vastaan uusia B61-12 -pommeja, jotka ovat myös
Italian ilmavoimien käytettävissä – Yhdysvaltain komennon alla.
Ø Viikkoa
ennen näiden “erinomaisten” venäjänsuhteiden julistamista Contén hallitus
vahvisti italian osallistumisen Nato-joukkoihin – Yhdysvaltain komennossa –
vahvuutena 30 sotalaivaa, 30 pataljoonaa ja 30 lentolaivuetta, jotka voidaan
saada valmiuteen 30 päivässä Venäjää vastaan vuodesta 2020 alkaen. Venäjän
vastaisessa toiminnassa pysytellen italialaiset laivat osallistuvat Naton
sotaharjoituksiin sukellusveneillä.
Ø Mekanisoidut
italialaiset sotavoimat ovat osa Naton tasteluosastoa Latviassa, ja kaksi
viikkoa sitten Ariete Armoured Brigade harjoitteli Puolassa. Italian hävittäjiä
– Eurofighter Typhoons – on sijoitettu Romaniaan ja Latviaan.
Kaikki tämä
vahvistaa sen, että Italian ulko- ja sotapolitiikkaa ei päätetä Roomassa vaan
Washingtonissa, aivan nykyisen “itsenäiseksi” määritellyn hallituksen nenän
edessä.
Suhteet
Venäjään, samoin kuin Kiinaan, perustuvat juoksuhiekkaan, Italian riippuvuuteen
Washingtonin tekemistä strategisista päätöksistä. Voimme vain muistaa, miten
vuonna 2014, Washingtonin määräyksellä, venäläis-italialainen South Stream
-kaasuputki sabotoitiin ja siitä seurasi miljardien eurojen tappio
italialaiselle yhtiöille. Italian hallitukseen
vaietessa täysin yksimielisesti.
Käännös: Tuula
«DICHIARAZIONE DI FIRENZE»
Per la creazione di un fronte internazionale NATO EXIT in tutti i paesi europei della NATO
DANSK DEUTSCH ENGLISH ESPAÑOL FRANÇAIS ITALIANO NEDERLANDS
PORTUGUÊS ROMÎNA SLOVENSKÝ SVENSKA TÜRKÇE РУССКИЙ СРПСКИ
PORTUGUÊS ROMÎNA SLOVENSKÝ SVENSKA TÜRKÇE РУССКИЙ СРПСКИ
Manlio Dinucci
Geographer and geopolitical scientist. His latest books are Laboratorio di geografia, Zanichelli 2014 ; Diario di viaggio, Zanichelli 2017 ; L’arte della guerra / Annali della strategia Usa/Nato 1990-2016, Zambon 2016, Guerra Nucleare. Il Giorno Prima 2017; Diario di guerra Asterios Editores 2018; Premio internazionale per l'analisi geostrategicaassegnato il 7 giugno 2019 dal Club dei giornalisti del Messico, A.C.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.